Ei lähtenyt FLR-suhde lentoon siten, kuin tässä blogissa olin miettinyt. Se on ok. Olen kuitenkin pystynyt olemaan oma itseni, vaikka kaikki haaveeni eivät olekaan toteutuneet. Mikä vieläkin tärkeämpää, rakas vaimoni on myös saanut olla oma itsensä, eikä ole tullut tilannetta, missä hän olisi joutunut tekemään jotain, mikä ei tunnu hänestä itsestään hyvältä. Ei olla oltu edes lähellä sitä, ja niin sen pitää ollakin! Olemme kuitenkin edenneet kumpikin tahoillamme, kohti jotain yhteistä hyvää. Meillä on ollut hyviä kokemuksia kolmannen osapuolen kanssa, joka on mahdollistanut minun toteuttaa alistuvaa puoltani. Ehkä lähenemme enemmän ja enemmän polyamoriaa, mutta omalla pikku twistillämme. Meidän kolmaskin on ollut hyvillä mielin mukana siinä.
En voi väittää ettenkö edelleen haaveilisi jostain muustakin. Nautin kuitenkin enemmän siitä mitä meillä on juuri nyt, kuin siitä, mitä voisi olla. Taidan olla aika tyytyväinen. Vihdoin.
